Collaborative Research

More than ever before, research In The today ’ s university is a collaborative enterprise. Korkeaenergiset fyysikot julkaisevat usein tutkielmia, joissa on satoja kirjoittajia. Monet tutkijat työskentelevät laboratorioryhmissä, joihin voi kuulua tiedekunnan jäseniä, henkilökunnan tutkijoita, jatko-opiskelijat, jatko-opiskelijat, ja undergraduates. Tutkimusryhmien yhteistyö kasvaa, ja yhteistyöryhmiä voi olla ympäri salia, maata tai maapalloa. Eri alojen tutkijat tai ryhmät työskentelevät yhdessä tieteidenvälisissä projekteissa.
monet vastuullisen tutkimuksen osa-alueet liittyvät nimenomaan hankeyhteistyöhön tai yleisemmin tiedeyhteisöjen väliseen vuorovaikutukseen. Mentorointi, tekijyyden jakaminen, vertaisarviointi, ja plagiointi kaikki liittyy vuorovaikutusta tutkijoiden, ja pidetään osana vastuullista tutkimusta. Resurssien jakaminen, oikeudet tutkimukseen tuotteiden jälkeen yhteistyötä,ja tieteidenväliset erot ovat kaikki osa tutkimusyhteistyötä kuten jäljempänä.

resurssien jakaminen

yksi tieteen ominaispiirteistä on se, että tutkijat jakavat tutkimuksensa tulokset niin, että tiede kokonaisuutena voi edetä. Vaikka monet tutkijat tunnustavat tulosten ja aineiston jakamisen ihanteeksi, useat yliopistotutkimuksen viimeaikaiset suuntaukset luovat esteitä tälle:

  • tutkijoilla voi olla velvollisuuksia pitää tietyt ihmiskohteiden tutkimustieto luottamuksellisena.
  • tutkimusta sponsoroivat yritykset voivat pyrkiä suojelemaan etujaan pitämällä osan tai kaikki tulokset salassa.
  • Sotilastutkimus ja muu kansalliseen turvallisuuteen liittyvä tutkimus voi vaatia erityisselvityksiä.
  • patenttituloksia hakevat tutkijat eivät voi julkaista tai esittää tutkimustuloksia ennen patentin hakemista.
  • tutkijat, jotka kehittävät ainutlaatuisia tutkimusjärjestelmiä, kuten geenimuunneltuja hiiriä, saattavat haluta kontrolloida tutkimusta järjestelmän avulla kompensoidakseen näihin pyrkimyksiin käytettyä aikaa ja resursseja.

vaikka National Institutes of Health grant policies vaatii ”biolääketieteen tutkimusresurssien” jakamista, tutkijat raportoivat hyvin erilaisista jakelupolitiikoista vertaistensa keskuudessa ja toisinaan vaikeuksista saada haluttua tietoa tai aineistoa.

Kun Yhteistyö Päättyy…

eri syistä kaikki yhteistyö päättyy. Joitakin eettisiä kysymyksiä, jotka saattavat syntyä näissä tilanteissa ovat:

  • kuka ylläpitää yhteisiä tutkimusrekistereitä?
  • osaavatko kanssakirjoittajat mukailla tai muulla tavoin mukauttaa yhteisten julkaisujen aineistoja riippumattomiin tuleviin julkaisuihin?
  • miten lupaava jatkotutkimus jaetaan entisten yhteistyökumppaneiden kesken?
  • mitä velvollisuuksia tutkijalla on pitää entiset yhteistyökumppanit ajan tasalla?

tieteidenvälinen yhteistyö

koska parhaat tutkimuskäytännöt voivat vaihdella aloittain, tieteidenvälinen yhteistyö voi tuoda mukanaan ainutlaatuisia haasteita. Käytännöt, jotka koskevat taloudellisten sidonnaisuuksien ilmoittamista lehtiartikkeleissa, havainnollistavat joitakin näistä eroista. Esimerkiksi lääketieteen aloilla lehdet ovat alkaneet vaatia kirjoittajia ilmoittamaan tutkimusjulkaisuihinsa liittyvistä taloudellisista sidonnaisuuksista. Esimerkiksi lääkärin, joka oli mukana kirjoittamassa tutkielmaa jostakin lääkeaineluokasta ja konsultoimassa jotakin lääkettä valmistanutta yritystä, olisi nyt kerrottava konsultoinnistaan lehdessä. Insinööritieteissä yksityiseen konsulttitoimintaan liittyvän paperin julkaissut tutkija saattaa kuitenkin olla esteellinen paljastamaan yksityistä konsulttitoimintaa, koska paljastus voisi vaikuttaa myynninedistämiseltä. Näin ollen lääkärien ja insinöörien välisessä yhteistyössä esimerkiksi biolääketieteellisessä tekniikassa saatetaan joutua määrittämään, antaisivatko Kaikki jäsenet samanlaisia tietoja, vaihtelisivatko tiedot julkaisupaikan mukaan jne. Tämä on vain yksi esimerkki tarpeesta lisätä tietoisuutta ja herkkyyttä määriteltäessä ja neuvoteltaessa parhaista käytännöistä vastuullisessa tutkimuksessa, kun tutkimus on poikkitieteellistä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

lg